Kondomien CE-merkintä ja EN ISO 4074 -standardi kertovat, onko kondomi testattu ja hyväksytty käytettäväksi ehkäisyyn ja sukupuolitautien torjuntaan. Moni ostaja katsoo paketista hintaa, kokoa ja ehkä makua, mutta jättää pienet merkinnät lukematta. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä merkinnät tarkoittavat, miten ne tunnistetaan pakkauksesta ja milloin tuotteeseen ei kannata luottaa.
Pakkauksen tulkitseminen vie alle minuutin. Kun sen osaa, erottaa luotettavan ehkäisyvälineen hupituotteesta tai epäilyttävästä halpatuotteesta jo kaupan hyllyllä tai verkkokaupan tuotekuvasta.
Miksi kondomi on lain silmissä terveydenhuollon laite
EU:ssa ehkäisyyn ja sukupuolitautien torjuntaan tarkoitettu kondomi on terveydenhuollon laite. Sitä koskee lääkinnällisten laitteiden asetus (EU) 2017/745 eli MDR, ja kondomit kuuluvat riskiluokkaan IIb. Valmistaja ei siis voi itse julistaa tuotettaan turvalliseksi, vaan arvioinnin tekee riippumaton ilmoitettu laitos.
Suomessa terveydenhuollon laitteiden markkinavalvonnasta vastaa Fimea. Ilmoitukset vaaratilanteista ja epäilyt vaatimustenvastaisista tuotteista menevät sinne. Kuluttajalle tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että apteekin, marketin ja seksikaupan hyllyllä olevien ehkäisyyn tarkoitettujen kondomien pitää täyttää samat vaatimukset.
Kondomien CE-merkintä pakkauksessa – miltä oikea merkintä näyttää
Ehkäisykondomin CE-merkinnän perässä on aina nelinumeroinen tunnus. Se on ilmoitetun laitoksen numero, ja se kertoo, kuka tuotteen vaatimustenmukaisuuden on arvioinut. Esimerkiksi numero 0123 viittaa saksalaiseen TÜV SÜD:hen. Jos CE-logo on paketissa ilman numeroa, tuotetta ei ole arvioitu terveydenhuollon laitteena.
Kokenut myyjä tarkistaa uuden kondomimerkin paketista ensin nämä kohdat:
CE-merkki ja nelinumeroinen laitostunnus, viittaus standardiin EN ISO 4074 (lateksi) tai ISO 23409 (synteettiset materiaalit), viimeinen käyttöpäivä tiimalasisymbolin vieressä, eränumero (LOT) sekä valmistajan nimi ja osoite.
Laitostunnuksen voi halutessaan tarkistaa EU:n NANDO-tietokannasta. Tekaistut merkinnät ovat harvinaisia tunnetuilla merkeillä, mutta niitä tulee vastaan ulkomaisilta markkinapaikoilta tilatuissa tuotteissa.
Mitä EN ISO 4074 käytännössä testaa
EN ISO 4074 on luonnonkumilateksista valmistettujen kondomien kansainvälinen standardi, jonka voimassa oleva versio on vuodelta 2015. Se ei ole yksittäinen testi, vaan kokonaisuus, joka määrittelee mitat, lujuuden, tiiviyden ja säilyvyyden. Testaus tehdään eräkohtaisesti tilastollisilla otoksilla.
Reiättömyys on standardin tärkein kohta. Tehtaalla jokainen kondomi testataan yleensä sähköisesti, ja lisäksi eristä otetaan näytteitä vesitäyttötestiin. Hyväksymisraja on tiukka: viallisia saa löytyä vain murto-osa prosentista, tai koko erä hylätään.
Puhkeamistilavuus ja -paine mitataan täyttämällä kondomia ilmalla, kunnes se puhkeaa. Normaalikokoisen kondomin pitää kestää vähintään 18 litraa ilmaa ja 1,0 kPa:n paine. Lisäksi standardi edellyttää stabiilisuustestejä, joissa kondomeja vanhennetaan keinotekoisesti lämpökaapissa, jotta ilmoitettu säilyvyysaika pitää paikkansa. Kondomin enimmäissäilyvyys on viisi vuotta.
Lateksittomille kondomeille, kuten polyuretaani- ja polyisopreenikondomeille, on oma standardinsa ISO 23409. Materiaalien eroista on lisää tietoa artikkelissa kondomien materiaalit – lateksi ja lateksittomat.
Myytti: ohuempi kondomi on aina heikompi
Erittäin ohuita kondomeja epäillään usein. Jos tuotteessa on CE-merkintä ja viittaus EN ISO 4074 -standardiin, se on läpäissyt samat puhkeamis- ja reiättömyystestit kuin paksumpi perusmalli. Esimerkiksi RFSU:n, EXS:n ja Pasanten ohuet mallit testataan samalla standardilla kuin saman valmistajan perusmallit.
Toinen yleinen väärinkäsitys on, että CE tarkoittaisi ”China Export” -merkintää tai kertoisi valmistusmaasta. Se ei tarkoita kumpaakaan. CE-merkintä kertoo vain, että tuote täyttää EU:n vaatimukset, ja suuri osa laadukkaista kondomeista valmistetaan Aasiassa, erityisesti Thaimaassa ja Malesiassa.
Tutkimusten mukaan kondomien rikkoutuminen johtuu useimmiten käytöstä eikä valmistusvirheestä: väärä koko, liian vähän liukuvoidetta tai öljypohjaisen tuotteen käyttö lateksin kanssa.
Yleisimmät virheet kondomien valinnassa
Hupi- ja lahjakondomit ehkäisynä. Hehkuvia, makeisen muotoisia tai vitsipakkauksiin pakattuja kondomeja myydään usein lahjaksi tai juhliin. Niissä lukee yleensä pienellä ”ei ehkäisyyn” tai ”novelty”, eikä niissä ole laitostunnusta. Ne eivät ole terveydenhuollon laitteita, eikä niitä saa käyttää suojautumiseen.
Säilyvyyden ja säilytyksen unohtaminen. Lompakossa vuoden kulkenut kondomi on voinut menettää lujuuttaan, vaikka päiväys olisi voimassa. Kuumuus, hankaus ja UV-valo heikentävät lateksia. Lisää käytännön ohjeita löytyy artikkelista kondomien säilytys ja parasta ennen -päivä käytännössä.
Ostaminen tuntemattomalta ulkomaiselta markkinapaikalta. Jos 100 kondomin pakkaus maksaa 6 €, eikä myyjä kerro valmistajaa tai standardia, säästö ei ole riskin arvoinen. Suomalaisessa liikkeessä tavallinen 10 kappaleen pakkaus maksaa yleensä 8-15 €, ja isot 30-50 kappaleen pakkaukset tulevat kappalehinnaltaan selvästi edullisemmiksi.
Verkkokauppa, kivijalka ja palautukset
Sekä verkkokaupassa että kivijalkaliikkeessä kannattaa vaatia samat tiedot. Asiallisessa verkkokaupassa tuotesivulla kerrotaan materiaali, nimellisleveys millimetreinä ja mielellään myös standardi. Jos tietoja ei löydy, asiakaspalvelulta voi kysyä. Hyvä myyjä osaa vastata tai selvittää asian. Valikoimaa voi vertailla esimerkiksi tuotealueella kondomit.
Kuluttajansuojalain mukainen 14 päivän peruutusoikeus ei koske avattuja hygieniasyistä sinetöityjä tuotteita. Avaamattoman kondomipakkauksen voi yleensä palauttaa, avattua ei. Jos pakkauksessa on valmistusvirhe, kuten rikkinäinen folio tai vanhentunut päiväys, kyse on virhevastuusta, ja myyjän pitää korjata tilanne.
Kondomeja tilataan usein verkosta siksi, että toimitus tulee neutraalissa pakkauksessa. Se on hyvä syy, mutta standardin vaatimuksista ei pidä joustaa sen vuoksi.
UKK
Ovatko apteekin ja seksikaupan kondomit yhtä turvallisia?
Kyllä, jos molemmissa on CE-merkintä, nelinumeroinen laitostunnus ja viittaus EN ISO 4074- tai ISO 23409 -standardiin. Myyntipaikka ei vaikuta tuotteen vaatimuksiin, sillä sama asetus koskee kaikkia ehkäisykondomeja.
Mitä teen, jos epäilen lateksiallergiaa?
Lateksittomat polyisopreeni- ja polyuretaanikondomit ovat yleinen vaihtoehto, ja ne testataan standardin ISO 23409 mukaan. Jos iho-oireita, kirvelyä tai turvotusta esiintyy, oireet kannattaa näyttää lääkärille tai terveydenhoitajalle, koska ärsytyksen syy voi olla myös liukuvoide tai jokin muu tekijä.
Voiko kondomin käyttää viimeisen käyttöpäivän jälkeen?
Ei kannata. Säilyvyysaika perustuu standardin mukaisiin stabiilisuustesteihin, eikä valmistaja takaa tuotteen ominaisuuksia päiväyksen jälkeen. Vanhentunut kondomi kuuluu roskiin.
Kolme tarkistusta ennen ostoa
Kun ostaa kondomeja, kannattaa etsiä pakkauksesta kolme asiaa: CE-merkki nelinumeroisella tunnuksella, standardin numero ja voimassa oleva päiväys. Jos jokin näistä puuttuu, tuote ei ole tarkoitettu ehkäisyyn.
Luotettavaa ja maksutonta tietoa seksuaaliterveydestä saa Väestöliitolta ja oman kunnan seksuaaliterveyspalveluista. Jos jokin kondomin käyttöön liittyvä asia huolestuttaa, esimerkiksi toistuvat rikkoutumiset tai epäily altistumisesta, siitä kannattaa puhua terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Pelkkä tuotteen vaihtaminen ei välttämättä riitä.